Pitkittyneen stressin vaikutukset kehossa: Kuusi erittäin hyvää syytä pitää stressi loitolla
Pitkittyneen stressin haitat kehossa
Pitkittyneen stressin aikana keho tuottaa pitkiä aikoja suuria määriä stressihormoni kortisolia. Liian suuri määrä kortisolia kehossa voi aiheuttaa seuraavia haittoja:
Väsymys ja heikotus: Kortisolihormoni vähentää serotoniinin tuotantoa, mikä aiheuttaa väsymystä ja heikotusta. Vaikka kortisoli auttaa normaalisti heräämään aamulla, liian korkea taso voi häiritä unirytmiä ja johtaa krooniseen väsymykseen.
Unihäiriöt: Pitkittyneen stressin aikana keho ei välttämättä rentoudu tarpeeksi ja uni saattaa jäädä vähiin. Tämä voi johtaa unettomuuteen ja unen laadun heikkenemiseen.
Ruoansulatusongelmat: Pitkittyneen stressin aikana ruoansulatus ja ruuansulatusentsyymit voivat toimia huonosti, mikä voi aiheuttaa vatsakipuja, pahoinvointia ja ummetusta tai ripulia. Korkea kortisolipitoisuus veressä myös edistää painon kertymistä: se voi johtaa ruokahalun lisääntymiseen ja rasvan varastoitumiseen erityisesti keskivartalon alueelle.
Immuunipuolustuksen heikkeneminen: Pitkittyneen stressin aikana keho saattaa olla alttiimpi infektioille ja sairauksille. Tutkimusten mukaan 60-80 %:lla lääkärikäynneistä on yhteys stressiin.
Ihon ongelmat: Pitkittyneen stressin aikana iho saattaa olla herkempi ja aknen esiintyminen saattaa lisääntyä.
Mielenterveysongelmat: Pitkittyneen stressin aikana mieliala saattaa heiketä ja masentuneisuuden ja ahdistuneisuuden riski kasvaa.
Ja kaupanpäällisinä vielä:
Kortisoli vaikuttaa luuston tiheyteen ja lihasten kasvuun. Pitkittynyt stressi haittaa lihasten kasvua ja edistää osteoporoosia.
Korkea kortisolitaso ja korkea verenpaine kulkevat käsi kädessä: Stressillä lisäät sydänkohtauksen riskiä.
Korkea kortisolitaso voi nopeuttaa vanhenemista: Kohonnut kortisoli nopeuttaa telomeerien lyhentymistä soluissa, mikä nopeuttaa solujen vanhenemista
Krooninen migreeni ja stressi
Tutkimukset ovat osoittaneet, että stressi on yleisimmin mainittu migreenin laukaisija, mutta se ei ainoastaan laukaise migreenikohtauksia, vaan luo otollista alustaa migreenin kroonistumiselle.
Migreenikohtaukset itsessään voivat toimia stressitekijöinä, mikä voi johtaa noidankehään, jossa migreenikohtauksia esiintyy yhä useammin: stressistä seuraa migreenikohtaus, ja tästä taas seuraa lisää stressiä mistä taas seuraa lisää migreeniä.
Tehokkaiden stressinhallintataitojen omaksuminen voi auttaa vähentämään vähentämään migreenikohtausten tiheyttä. Stressinhallintatekniikoihin kuuluvat esimerkiksi rentoutumisharjoitukset, mindfulness-pohjaiset menetelmät mukaanlukien meditaatio, liikunta sekä kognitiivinen käyttäytymisterapia.
(Lähde)
Meditaatio vasta-aineena stressille
Tekee tietoisemmaksi: Mitä ajattelen? Mitä kaikkea käsittää se ohjelmointi, josta minä operoin? Onko tämä ajatus edullinen minulle? Edistääkö, petaako, tämä ajatus rauhaa vai pelottaako tämä minua?
Meditaatio voi auttaa meitä tunnistamaan stressiä aiheuttavia ja ylläpitäviä ajatuksia ja uskomuksia.
Vähentää kortisolin eritystä: Tutkimukset ovat osoittaneet, että meditaatio voi vähentää stressihormoni kortisolin tuotantoa. Tämä voi lievittää monia stressin fyysisiä oireita, kuten sydämen sykettä, verenpainetta ja tulehdusta.
Parantaa kykyä käsitellä stressaavia tilanteita: Meditaation on havaittu lisäävän niiden aivoalueiden toimintaa, jotka liittyvät positiivisiin tunteisiin ja emotionaaliseen säätelyyn. Tämä voi auttaa meitä käsittelemään stressaavia tilanteita rauhallisemmin ja palautumaan niistä nopeammin.
Auttaa parempaan uneen: Stressi voi häiritä unta, ja unen puute puolestaan voi lisätä stressiä. Meditaation on havaittu parantavan unen laatua ja vähentävän unettomuutta.
Kuuntele stressiä vastaan ampuva, kehossa stressin haittoja kompensoiva meditaationi
Ja julkisen YouTuben puolelta löytyy tämä:
Meditaatio stressiin
