Miksi oma tuomitsevuuteni tulee minulle kalliiksi?

Mitä haittaa tuomitsevuudesta on itselle?

Pelissä mukavat päivät huomion suuntaamisen politiikka pelaa hyvin tärkeää paikkaa.

Jos huomio on jatkuvasti niissä ihmisissä, joista ei pidä,

niissä tapahtumissa omassa menneisyydessä, jotka surettavat,

veloissa,

sodissa

ja ydinonnettomuuden uhassa

ei siinä kovin mukavia päiviä eletä.

Kuitenkin on yksi asia,

joka on vielä tärkeämpi kuin se, missä huomio on.

Huomion on varaa harhailla missä vain,

jos tuomitsemisen politiikka on itselle edullinen.

Toisin sanoen: On varaa katsella minne suuntaan vain, päiväänsä pilaamatta,

jos katseeseeseen osuvaan ei lyö tuomitsevia leimoja. Leimoja, joiden sisältö on sävyä “väärä”, “huono”, “kyllä ei kuuluisi tuo asia tähän maailmaan”.

Hissi ei ota automaattisesti romahdusta alaspäin, sattui silmiin mitä tahansa.

Mutta siinä vaiheessa ottaa,

kun tuomitsemme näkemämme.

Samaa asiaa voisi katsoa, että “jaa, tuollaista” — ja hissi ei tullut lainkaan alaspäin.

Jaa, tuollaista.

Kyllähän tuollaistakin tänne mahtuu.

Kai tuollakin tilaajansa ja tarkoituksensa on.

En tuon tarkoitusta nyt äkkiseltään ymmärrä, mutta eipä se haittaa, minun ei tarvitse kaikkea ymmärtää.

Jaa, tuollaista. Ei mielekäs huomion kohde minulle. Etsinpäs jotakin muuta.

Miten päästä tuomitsevuudesta eroon?

Ymmärryksen laajeneminen, joka kulkee käsi kädessä värähteen kohoamisen kanssa, on avain oman tuomitsevuuden taakse jättämiseen.

Meditaatio on tietoisuuden ja ymmärryksen laajentumisen tie. Vähemmän tuomitsevuuden ja tietoisen huomion suuntaamisen taidon opettelijan parhaita kouluja.