Meditaation hyödyt | Mihin meditaatio auttaa?
Meditaatiota on harjoitettu eri puolilla maailmaa tuhansien vuosien ajan. Mutta miksi ihmiset meditoivat? Mihin meditaatio auttaa?
Entä onko meditoiminen jonkin uskonnon harjoittamista?
Mihin meditaatio auttaa?
Tutkimusten ja käytännön kokemusten mukaan meditaatiolla on monia hyötyjä niin mielelle kuin keholle. Meditaatio voi auttaa esimerkiksi seuraavissa asioissa:
Stressin ja ahdistuksen vähentäminen:
Jo yksittäinen meditaatiohetki voi tuoda merkittävän avun päällä olevaan ahdistukseen.
Säännöllinen meditaatio tekee ihmisen tietoisemmaksi omasta ajattelustaan ja hän alkaa nähdä yhteyttä omien ajatustensa ja ahdistuksensa ja stressinsä välillä. Pikkuhiljaa hän alkaa nähdä, miten hän voi itse tilanteeseen vaikuttaa oman ajattelunsa ohjaajana ja ylipäänsä valintojen tekijänä omassa elämässään.
Meditaatiossa parasympaattinen hermosto aktivoituu.
Keskittymiskyvyn parantaminen: Meditointi harjoittaa kykyä suunnata ja ylläpitää huomiota.
Unen laadun kohentuminen: rauhoittumisharjoitukset helpottavat nukahtamista ja tukevat unen hyvää laatua.
Tunne-elämän tasapaino: meditointi lisää ymmärrystä itsestä ja vähentää sisäisiä ristiriitoja, kuten sotia omia reaktioita ja tunteita vastaan. Säännöllisesti meditoiva ihminen alkaa ymmärtää, miksi hänessä herää erilaisia tunteita. Parempi ymmärrys itsestä yhdessä enemmän rauhan kehossa ja mielessä kanssa tekee ihmisestä myös vähemmän reaktiivisen ja vähemmän räjähdysherkän.
Kivun hallinta: Useat tutkimukset osoittavat, että meditaatio voi lievittää kroonista kipua ja se voi myös auttaa vähentämään sitä psykologista kärsimystä, joka fyysiseen krooniseen kipuun usein liittyy.
Sisäinen rauhan saavuttaminen. Vähemmän levottomuutta, ahdistusta, vähemmän merkityksettömyyden kokemusta, yksinäisyyttä. Enemmän levollisuutta ja kaikki järjestyy -luottamusta.
Mihin uskontoon meditaatio kuuluu?
Moni pohtii, liittyykö meditaatio johonkin tiettyyn uskontoon. Totuus on, että meditaatiota harjoitetaan useissa uskonnoissa, mutta se ei kuulu vain yhteen niistä:
Buddhalaisuus ja hindulaisuus: meditaatio on olennainen osa hengellistä harjoitusta.
Kristinusko ja islam: myös näissä traditioissa on pitkät mietiskelyn ja rukoushiljaisuuden perinteet.
Länsimaissa meditaatiota harjoitetaan usein täysin ilman uskonnollista viitekehystä, esimerkiksi mindfulness-menetelmänä.
Meditaatiota voi harjoittaa kuka tahansa, uskonnollisesta taustasta riippumatta. Sen voi nähdä joko hengellisenä tai täysin niin sanotusti maallisena harjoituksena.
Meditaation hyödyt arjessa
Meditaation voima näkyy parhaiten silloin, kun siitä tulee säännöllinen osa arkea. Jo muutaman minuutin päivittäinen harjoittelu voi käynnistää myönteisiä muutoksia, jotka tutkimusten mukaan vaikuttavat sekä mieleen että kehoon.
Kiireen tuntu vähenee
Mieliala kohenee
Myönteisyys ja tyytyväisyys lisääntyvät
Fokuksen ylläpitäminen helpottuu
Ihmissuhteet rauhoittuvat
Voiko meditaatiolla hoitaa mielenterveyden häiriöitä?
Meditaatiota on tutkittu laajasti masennuksen, ahdistuksen ja muiden mielenterveyden häiriöiden hoidossa. Tulokset viittaavat siihen, että se voi olla tehokas lisä hoitoprotokollaan tai vaihtoehtoinen hoitomuoto.
Esimerkiksi JAMA Psychiatry -lehdessä julkaistussa satunnaistetussa kliinisessä tutkimuksessa todettiin: “Mindfulness-based stress reduction was noninferior to escitalopram for the treatment of adults with anxiety disorders” (Hoge et al., 2022).
Laajassa meta-analyysissa on raportoitu, että “mindfulness meditation programs had moderate evidence in reducing anxiety, depression, and pain” (Goyal et al., 2014).
Samoin toinen meta-analyysi toteaa: “Mindfulness-based therapy is an effective treatment for a variety of psychological problems, and is especially effective for reducing anxiety, depression, and stress” (Hofmann et al., 2010).
Lisäksi kliinisen psykologian katsauksessa todettiin: “There is strong evidence for mindfulness-based interventions in depression, pain, smoking, and substance use disorders” (Goldberg et al., 2018).
Meditaation hyödyt – Tieteellisiä tutkimuksia aiheesta kiinnostuneelle
Goyal, M., Singh, S., Sibinga, E. M. S., Gould, N. F., Rowland-Seymour, A., Sharma, R., … & Haythornthwaite, J. A. (2014). Meditation programs for psychological stress and well-being: A systematic review and meta-analysis. JAMA Internal Medicine, 174(3), 357–368.
Hofmann, S. G., Sawyer, A. T., Witt, A. A., & Oh, D. (2010). The effect of mindfulness-based therapy on anxiety and depression: A meta-analytic review. Journal of Consulting and Clinical Psychology, 78(2), 169–183.
Goldberg, S. B., Tucker, R. P., Greene, P. A., Davidson, R. J., Wampold, B. E., Kearney, D. J., & Simpson, T. L. (2018). Mindfulness-based interventions for psychiatric disorders: A systematic review and meta-analysis. Clinical Psychology Review, 59, 52–60.
Hoge, E. A., Bui, E., Palitz, S. A., Schwarz, N. R., Owens, M. E., Johnston, J. M., … & Simon, N. M. (2022). Mindfulness-based stress reduction vs escitalopram for the treatment of adults with anxiety disorders: A randomized clinical trial. JAMA Psychiatry, 80(1), 13–21.
Zeidan, F., Emerson, N. M., Farris, S. R., Ray, J. N., Jung, Y., McHaffie, J. G., & Coghill, R. C. (2015). Mindfulness meditation-based pain relief employs different neural mechanisms than placebo and sham mindfulness meditation-induced analgesia. Journal of Neuroscience, 35(46), 15307–15325.
Cherkin, D. C., Sherman, K. J., Balderson, B. H., Cook, A. J., Anderson, M. L., Hawkes, R. J., … & Turner, J. A. (2016). Effect of mindfulness-based stress reduction vs cognitive behavioral therapy or usual care on back pain and functional limitations in adults with chronic low back pain. JAMA, 315(12), 1240–1249.
Black, D. S., O’Reilly, G. A., Olmstead, R., Breen, E. C., & Irwin, M. R. (2015). Mindfulness meditation and improvement in sleep quality and daytime impairment among older adults with sleep disturbances: A randomized clinical trial. JAMA Internal Medicine, 175(4), 494–501.
Levine, G. N., Lange, R. A., Bairey-Merz, C. N., Davidson, R. J., Jamerson, K., Mehta, P. K., … & American Heart Association. (2017). Meditation and cardiovascular risk reduction: A scientific statement from the American Heart Association. Journal of the American Heart Association, 6(10), e002218.
Hölzel, B. K., Carmody, J., Vangel, M., Congleton, C., Yerramsetti, S. M., Gard, T., & Lazar, S. W. (2011). Mindfulness practice leads to increases in regional brain gray matter density. Psychiatry Research: Neuroimaging, 191(1), 36–43.
Lazar, S. W., Kerr, C. E., Wasserman, R. H., Gray, J. R., Greve, D. N., Treadway, M. T., … & Fischl, B. (2005). Meditation experience is associated with increased cortical thickness. NeuroReport, 16(17), 1893–1897.
Davidson, R. J., Kabat-Zinn, J., Schumacher, J., Rosenkranz, M., Muller, D., Santorelli, S. F., … & Sheridan, J. F. (2003). Alterations in brain and immune function produced by mindfulness meditation. Psychosomatic Medicine, 65(4), 564–570. https://doi.org/10.1097/01.PSY.0000077505.67574.E3
Creswell, J. D., Irwin, M. R., Burklund, L. J., Lieberman, M. D., Arevalo, J. M. G., Ma, J., … & Cole, S. W. (2012). Mindfulness-based stress reduction training reduces loneliness and pro-inflammatory gene expression in older adults: A small randomized controlled trial. Brain, Behavior, and Immunity, 26(7), 1095–1101.
Mrazek, M. D., Franklin, M. S., Phillips, D. T., Baird, B., & Schooler, J. W. (2013). Mindfulness training improves working memory capacity and GRE performance while reducing mind wandering. Psychological Science, 24(5), 776–781.
Garland, E. L., Manusov, E. G., Froeliger, B., Kelly, A., Williams, J. M., & Howard, M. O. (2013). Mindfulness-oriented recovery enhancement for chronic pain and prescription opioid misuse: Results from an early-stage randomized controlled trial. Journal of Consulting and Clinical Psychology, 81(5), 840–852.
Selvitä meditaation hyötyjä omalla kohdallasi – Liity Energiahoito- ja meditaatiokirjastoon!
Vuoden jäsenyys 149 euroa.
