“Haluaisin urheilla, mutta pidän urheilua ikävänä.” – Mistä motivaatiota liikkumiseen?
Mistä motivaatio liikkumiseen?
Kysymys:
“Haluaisin sitoutua urheiluun. Ongelmani on, että pidän urheilua ikävänä.”
Vastaus:
Se on ihan yksi lysti että pidäksä urheilua ikävänä!
Ainoa mikä tässä on relevanttia, on: Haluaisin sitoutua urheiluun.
HALUAISIN!
Tuo ei jätä kysymyksiä!
Valitse, keihin haluat kuulua!
Heihin, jotka toimittavat itselleen haluamansa,
ja kohta juhlivat,
vai heihin, jotka “mimimi mööööö"
ja kohta itkevät.
***
Se tieto, että sinä haluat sitoutua urheiluun
on jo itsessään selvä vastaus ja ratkaisu.
Nyt sitten menet!
“Mutta se on ikävää!”
Mikä on ikävää, let me tell you:
Olla ihminen, joka ei omassa elämässään elä omien toiveidensa kanssa linjassa!
Olla ihminen, joka haluaa yhtä
ja tekee toista!
Olla ihminen, joka haluaisi pystyä,
ja kerta toisensa jälkeen osoittaa itselleen, että ei pysty!
Olla ihminen, joka ei pysty.
Olla ihminen, jonka kokemus en pysty
tekee hänestä ihmisen, jolla ei ole itsevarmuusvaluuttaa,
jota valuuttaa ilman,
well,
siinä ei paljon enää voida puhua vapaudesta. Kun ei voida vaikka haluaisi.
Kumpi on enempää vapautta päin:
Teen sen mitä toivomani vaatii,
vai en tee
ja kutistun.
***
Kumman valitsen:
Sen omaan toiveeseen vastaamisen vaatiman työ”ikävyyden”,
vai sen ikävyyden, mikä seuraa, kun en toteuta toiveitani?
***
HALUAISIN sitoutua urheiluun.
Urheilu on ikävää.
Jälkimmäisen ikävän kumoaa ensimmäisen lauseen epäikävä: elän kuten haluan, mistä seuraa minä pystyn, olen hyvä, olen ylpeä itsestäni.
***
Valitse ikäväsi.
Tässä vaihtoehdot:
1) Ikävä urheilu. Ja siitä seuraava urheilijan kroppa, jota on todella mukava kantaa, ja jolla on todella mukava tätä elämää elää. Ylpeänä.
2) Mukava ei-urheilu. Ja siitä seuraava ei-urheilijan kroppa, joka aiheuttaa monenlaista ikävyyttä.
Sen sijaan että se mahdollistaisi ja avaisi ovia, se vaikeuttaa ja sulkee ovia. Sen sijaan, että siitä kokisi päivittäin ylpeyttä, siitä voi kokea jopa häpeää. Sen sijaan, että se toisi kohoketta itsevarmuuteen, joka itsevarmuus on se polttoaine ja valuutta, millä tässä elämässä pääsee,
ei-urheilijan kroppa on tankin ja tilin tyhjentäjä.
3) Mukava urheilu.
Etsi kunnes löydät sen.
Sellainen on olemassa sinullekin.
En jaksa urheilla
"Nah, ei ole niin tärkeää. Emmine vihti!"
Well.
You'll see.
Sitä itketään sitten omien valintojen seurauksia.
"Miten olisin voinut tietää!"😭
Niin, miten olisit!
Ei ollut tietoa saatavilla.
Ei ollut apua saatavilla.
Ei kukaan näistä puhunut.
Ei sinulle ollut mahdollisuutta ottaa selvää annettu.
Kun ei sinulle ollut korvia annettu.
Ei silmiäkään.
Miten olisit voinut tietää!
Elämme omien valintojemme seurauksia todeksi
jokainen elämämme päivä.
Mennä sinne minne haluaa päätyä
tai olla menemättä.
Saa valita.
Rutiinin luominen
Jos on väsynyt, on mahdotonta toteuttaa uusia asioita.
Uuden liikuntarutiinin luominen vaatii vahvaa toiminnanohjausta, voidaan sanoa lujuutta, alussa. Ihminen ei pysty väsyneenä operoimaan sillä toiminnan ohjauksen lujuuden tasolla, minkä uuden liikuntarutiinin aloittaminen vaatii.
Siitä huolehtiminen, että ei elä tätä elämäänsä väsyneenä, onkin ensimmäinen askel.
Ja tietysti omaa heikkoa toiminnaohjausta voi kompensoida ulkopuolisella avulla:
Voi esimerkiksi hankkia personal trainerin, joka laittaa tekemään, joka hoitaa sen, että ei ole minusta kiinni.
Liikunnan hyödyt
1. Parantaa mielenterveyttä
- Vähentää stressiä ja ahdistusta: Säännöllinen liikunta käynnistää endorfiinien erittymisen, mikä voi vähentää stressiä, ahdistusta ja masennuksen oireita. Tutkimukset osoittavat, että aerobinen liikunta, kuten juoksu tai uinti, on erityisen tehokasta ahdistuksen vähentämisessä.
- Parantaa mielialaa: Liikunta lisää serotoniinin, mielialaa säätelevän välittäjäaineen, tuotantoa, mikä voi vähentää surun tunteita ja edistää onnellisuutta.
2. Lisää itseluottamusta
- Parantaa kehonkuvaa: Säännöllinen liikunta, erityisesti voimaharjoittelu ja kestävyysliikunta, voi johtaa fyysisiin muutoksiin, jotka auttavat ihmisiä luomaan ja ylläpitämään positiivista kuvaa itsestään.
- Saavutus ja itseluottamus: Tavoitteiden asettaminen ja saavuttaminen liikunnassa lisää itsetuntoa ja luottamusta itseen.
3. Itseohjautuvuus, oman toiminnan säätely
- Tunnen, että voin valita, mitä teen. Tunne olevani ihminen, joka pitää itsensä kanssa sopimastaan kiinni. Voin luottaa itseeni.
- Liikunta kehittää sitkeyttä opettamalla sinnikkyyttä ja kykyä kohdata haasteet. Säännöllisesti liikkuvat ihmiset kokevat todennäköisemmin pystyvänsä voittamaan esteitä myös muilla elämän alueilla.
4. Masennusoireiden vähentyminen
- Luontainen masennuslääke: Liikunta on luonnollinen keino lievittää lievää tai kohtalaista masennusta. Tutkimukset ovat osoittaneet, että säännöllinen liikunta voi olla yhtä tehokasta kuin masennuslääkkeet masennuksen hoidossa, erityisesti yhdessä terapian kanssa.
5. Parempi unenlaatu
- Parantaa ynenlaatua: Liikunta parantaa unta. Parempi uni puolestaan parantaa mielialaa ja kognitiivisia kykyjä kuten tarkkaavuutta ja kykyä kohdentaa huomiota.
6. Parantaa kognitiivisia toimintoja
- Terävämpi pää: Liikunta lisää verenkiertoa aivoissa, mikä parantaa kognitiivisia toimintoja, kuten muistia, keskittymiskykyä ja ongelmanratkaisukykyä.
- Estää kognitiivista heikentymistä: Säännöllinen liikunta hidastaa iän myötä tulevaa kognitiivisten toimintojen heikentymistä.
7. Lisää energiaa ja elinvoimaa
- Väsymyksen vähentyminen: Kun tunnet itsesi fyysisesti vahvaksi ja kykeneväksi, tunnet myös itsesi psyykkisesti energisemmäksi ja voimakkaammaksi.
8. Sosiaalinen ja emotionaalinen hyvinvointi
- Parantaa sosiaalista vuorovaikutusta: Liikunta tuo usein yhteen ihmisiä, oli kyseessä sitten ryhmäliikuntatunnit, joukkuelajit tai vaikka treenaaminen ystävän kanssa. Sosiaalinen yhteys on tärkeää emotionaaliselle terveydelle, vähentäen yksinäisyyden kokemusta. Liikuntaharrastukseen mahdollisesti kuuluva sosiaalinen vuorovaikutus voi lisäksi osaltaan vahvistaa itsetuntoa ja kokemusta itsestä pystyvänä.
9. Lisää motivaatiota ja tavoitteellista käyttäytymistä. Kehittää itsekuria ja auttaa luomaan ja ylläpitämään rutiineja. Tukee itseohjautuvuutta.
- Säännöllinen liikunta auttaa kehittämään itsekuria ja pysymään sitoutuneena pitkän aikavälin tavoitteisiin. Liikuntatavoitteiden saavuttaminen lisää kyvykkyyden tunnetta ja motivoi asettamaan ja saavuttamaan muita henkilökohtaisia ja ammatillisia tavoitteita.
10. Stressinhallinta ja tunnesäätelytaidon parantuminen; Psykologisen kärsimyksen vähentyminen. Fyysinen ja emotionaalinen tasapaino.
- Liikunta tasapainottaa kehon stressivastejärjestelmää, auttaen hallitsemaan tunneperäistä reaktiota ja parantamaan yleistä emotionaalista vakautta: Liikkuvalle omien olemisen tilojen säätely ja mukavalta tuntuviin olemisen tiloihin pääseminen voi olla helpompaa.
TULOSSA: Jumppakirjasto: Treenikirjasto, josta saat motivaation sekä ohjelmat treeniisi – kuntosalin ulkopuolella, kotona, puistossa ja mökillä!
