Uutinen: Tutkijat kritisoivat tapaa, jolla tiedeyhteisö kirjoittaa masennuksesta

Yleisöä johdetaan harhaan, kun kirjoitetaan, että masennusdiagnoosi selittää oireita, tutkijat sanovat.

Tutkijat Jani Kajanoja ja Jussi Valtonen ovat julkaisseet tuoreen tutkimuksen, jossa tarkastellaan, kuinka yleisesti mielenterveyden asiantuntijatahojen verkkosivut esittävät masennusdiagnoosin masennuksen oireiden selittäjänä. Tutkimus "A Descriptive Diagnosis or a Causal Explanation?" julkaistiin Psychopathology-lehdessä kesäkuussa 2024.

Kajanoja ja Valtonen analysoivat useita johtavien terveysorganisaatioiden verkkosivuja, mukaan lukien Maailman terveysjärjestön (WHO), Yhdysvaltain kansallisen mielenterveyslaitoksen (NIMH) ja Yhdysvaltain psykiatrisen yhdistyksen (APA) sivut. He tarkastelivat, kuinka nämä sivustot kuvaavat masennusta ja sen diagnoosia, ja arvioivat, antaako esitystapa lukijoille virheellisen käsityksen diagnoosin luonteesta.

Tutkijat havaitsivat, että monet asiantuntijaverkkosivut esittävät masennuksen diagnoosin tavalla, joka saattaa johdattaa lukijoita uskomaan, että diagnoosi selittää masennuksen syyt. Tämä on ongelmallista, koska psykiatriset diagnoosit ovat luonteeltaan oireiden kuvauksia eikä niiden tarkoitus ole selittää oireiden syitä.

Tutkijat havaitsivat, että monet asiantuntijaverkkosivut esittävät masennuksen diagnoosin tavalla, joka saattaa johdattaa lukijoita uskomaan, että diagnoosi selittää masennuksen syyt.

Tutkijat ehdottavat, että mielenterveyspalveluita ja tietoa alalla tarjoavien tahojen tulisi tarkistaa ja parantaa tapojaan esittää psykiatrisia diagnooseja. Heidän mukaansa on tärkeää korostaa, että diagnoosit ovat oireiden kuvaksia. Kausaalisuuden virheellinen esittäminen voi haitata potilaiden saamaa hoitoa ja tukea, koska se saattaa luoda vääränlaisen käsityksen masennuksen luonteesta, tutkijat sanovat.

Masennuksen esittäminen yhtenäisenä sairautena, joka aiheuttaa masennusoireita, on kehäpäätelmä, joka hämärtää ymmärrystämme mielenterveysongelmien luonteesta ja vaikeuttaa ihmisten mahdollisuuksia ymmärtää kärsimystään”, Katajanoja sanoo Helsingin Sanomille. ”On tärkeää oppia jäljittämään, mistä omat tunteet johtuvat. Muuten on vaikea reagoida vaikeuksiin tarkoituksenmukaisesti”, jatkaa Valtonen.

Toinen artikkelin kirjoittajista, Jussi Valtonen, on tullut tieteellisen työnsä lisäksi tunnetuksi Finlandia-tunnustuksen ansainneena kirjailijana.



Edellinen
Edellinen

Tamponien toksisuus: Pitääkö olla huolissaan? – Uuden tutkimuksen löydökset

Seuraava
Seuraava

4 tapaa meditoida, kun ei ole aikaa meditoida