Miten rakastaa itseään? 13 oivallusta lajin harjoittelijalle!
Rakkaus on sanana sellainen, että kun se ei osoita mihinkään selkeään konkreettiseen asiaan, samalla tavalla kuin sanat juomalasi ja leivänpaahdin,
on usein niin, että emme aivan edes tiedä, mistä puhumme, kun puhumme rakkaudesta.
Sanomme haluavamme rakkautta,
mutta emme ihan tiedä, mitä niin sanoessamme tarkoitamme.
Tänään haastamme itsemme pohtimaan mitä tarkoitamme, kun sanomme: Haluan rakastaa itseäni!
Haluan rakastaa itseäni.
Haluan siis mitä?
Aion rakastaa itseäni.
Aion siis mitä?
Aion harrastaa millaista politiikkaa suhteessa itseeni?
Äidin rakkaus lapsiaan kohtaan on asia, jonka tarkastelu antaa meille ideoita siihen, mitä rakkaus itseä kohtaan voisi käsittää.
Käytetään sitä taustana!
1:
Sanooko lastaan rakastava äiti lapselleen: Muut aina ensin, sitten sinä?
Ei. Mutta moni aikuinen sanoo näin itselleen.
Haluanko liittää omaan konseptiini itseni rakastamisesta sen,
että en aseta itseäni viimeiseksi?
Haluanko nähdä, että niin kuin kenellä tahansa muullakin,
myös minulla on oikeus paikkaan eturivissä.
2:
Sanooko lastaan rakastava äiti lapselleen: En usko sinuun.
Ei. Hän sanoo: Sinulle on mikä tahansa mahdollista.
Katso sinua! Hieno poika! Hieno tyttö!
Kuinka usein sanon itselleni omassa mielessäni:
Hieno poika! Hieno tyttö!
3:
Hyvä minä!
Se on kuin kävelemään opettelijan vanhemman ääni sisäistettynä:
Hups, kaaduin! Kokeilenpa pääsenkö nopeasti ylös! Hyvä minä hyvä minä hyvä minä!
Oho, olenkin jo ylhäällä! Hyvä minä!!! Ei ollut vielä vähän aikaa sitten nousunopeus tätä luokkaa!!!!! HYVÄ MINÄ!!!!!
4:
Sanooko lastaan rakastava äiti lapselleen: Tähtää matalalle! Kun et sinä kuitenkaan onnistu ja ei sinusta kuitenkaan ole.
Ei!
Hän sanoo: Sinusta on mihin vain! Ja hän lisää: Jos voin jotenkin auttaa, sanot vain!
Itseäni rakastava minä tietää, että minulle on kaikki mahdollista. Ja minua rakastava minä on käytettävissä laittamaan tikkua ristiin omien toiveidensa eteen!
5:
MAHDOLLISTAJA
Sanooko lastaan rakastava äiti lapselleen kaikesta kauniista ja mukavasta: Ne on tarkoitettu kuule muille. Sinulla ei ole näihin oikeutta.
Ei!
Lastaan rakastava äiti pohtii, miten voisi mahdollistaa lapselleen.
Ja hän pohtii, ✨miten tukea lasta tulemaan sellaiseksi, joka mahdollistaa itselleen.✨
Miten tukea tätä tulemaan sellaiseksi, joka uskoo itseensä, saa jalkansa kulkemaan ja ovet auki.
Minä itseäni rakastava valitsen kasvattaa itseäni sellaiseksi,
joka osaa mahdollistaa itselleen! Sellaiseksi, jonka ei tarvitse unelmiaan kutistaa tai heittää pois, vaan joka valitsee ajatella: Voin aiheuttaa tuon vielä mahdolliseksi itsellenikin! En ole ovien sulkija itseltäni, vaan niiden auki pitäjä!
6:
Itseäni rakastava minä kannustaa minua seuroihin, joissa minuun suhtaudutaan myönteisesti, ja joissa seuroissa myönteisen kuvan itsestäni ylläpitäminen on helppoa.
Niin kuin ei lastaan rakastava äiti sano lapselleen:
Mene sinne, missä sinua kiusataan, ja yritä miellyttää heitä!
Vaan: Sinun ei sinne tarvitse susien keskelle mennä!
Olen nähnyt vaivaa myönteisen kuvan itsestäni rakentamiseen.
Miksi hemmetissä – maailmassa, jossa voi valita – marssittaisin itseni huoneeseen, jossa olen taas kuin kiusattu koululainen,
kun voin sen sijaan käydä huoneisiin, joissa minua pidetään hyvänä?
7:
Lastaan rakastava äiti haluaa tietysti lapsen kasvavan sellaiseksi, joka ei juoksentele autojen alle,
eli ymmärtää planeetalla olevan vaaroja,
mutta haluaa – sitä kuratoimalla, mille lapsi altistuu – mahdollistaa tälle rauhan kehossa ja rauhan mielessä; kokemuksen, että ei ole hätää, en ole uhattu, saan olla rauhassa.Saan hengittää syvään. Voin kulkea aukeilla paikoilla ja ihmisten keskellä. Ei tarvitse olla taistele-ja-pakene-tilassa. Voi olla katsele-ja-nauti-tilassa.
Ne ohjelmat, joita katselen televisiosta silmilläni, ja ne, joita katselen mieleni televisiossa mieleni silmillä:
Aiheuttavatko ne minussa rauhaa, levollisuutta, luottamusta,
jalan nousun keveyttä?
Huolettomuutta, optimismia, itseni pystyjänä pitämisen helppoutta, minulle on mahdollista -kokemuksen helppoutta?
8:
Sanooko lastaan rakastava äiti lapselleen:
“Nosta jalat seinälle,
onhan meillä Kela kukkaroineen!”
Ei.
Hän sanoo: Haluan auttaa sinua kasvamaan pystyjäksi itsesi kokijaksi.
“Haluan, että saat tässäkin kohtaa kokemuksen, että sinä pystyt. –
Joten menepä nyt ja järjestä!”
Rakastan itseäni välttämällä “en-minä-pysty”-saappaita, sillä nuo saappaat sulkevat ovet, jättävät sivuun ja kutistavat maailman.
9:
Kuinka paljon lastaan rakastava äiti solvaa lastaan? Puhuu tälle kuin vähä-älyiselle? Halventaa. Vitsailee julkisesti tämän ominaisuuksista?
Valitseeko itseään rakastava minä jättää tuollaiselle puheelle tilaa,
vai valitseeko linjan:
Minä
ei missään tilanteissa halvenna itseään.
10:
Sanooko lastaan rakastava äiti lapselleen:
Valitse sitä, mitä et halua,
sillä haluamasi järjestäminen ei sinulta onnistu?
Ei.
Hän sanoo:
Tunnustele tarkkaan mitä haluat,
kerro se,
ja sitten me painetaan joukkovoimin sitä kohti!
Kumpaa sanoo rakkaus itseä kohtaan:
"Vai sellaista sinä haluat?
Joo. Kuule. Luovutaan ajatuksesta jo tässä vaiheessa.
Ettei kato sattuis mitään. Pettymyksiä, kiveniskemiä tai takapakkeja. Kun ethän sinä sellaisia kestäisi. Helpostisärkyvä pikku raukka. Vauva."
Vai:
"Vai sellaista sinä haluat!
Kengät jalakaan.
Lähetään selevittään!"
11:
Sanooko lastaan rakastava äiti lapselleen:
Ei tuollaisesta voi tulla mieltään pahoittaa! Kasva aikuiseksi!
Vai sanooko hän:
Juuri äsken olit kosketuksissa jonkin sellaisen kanssa, jonka kanssa et harmonisoi.
Jokin otti vastakarvaan.
Oliko se jotakin, mitä näit tai kuulit,
vai oliko se oma ajattelusi?
Mikä ei tuntunut hyvältä?
Mitä se, että et sen kanssa harmonisoi, kertoo sinusta?
12:
Se, että asiat, joiden kanssa et harmonisoi, herättävät sinussa ei-hyvältä-tuntuvan tunteen, se on hyvä asiat: Ne palvelevat sinulle karttana oppimaan, minkä kanssa sinä harmonisoit – mitä sinä olet.
Usein tuon reaktion synnyttäjä ovat omat ajatukset.
Asiaa seurailemalla opin, millaiset ajatukset tuntuvat hyvältä minussa.
Ja tuon lajin ajatuksille tiedän sitten antaa enemmän ruutuaikaa.
Haluanhan viettää päiväni hyvältä tuntuvissa olemisen tiloissa.
Rakastan itseäni, joten autan itseäni jatkuvasti hyvältä tuntuviin olemisen tiloihin. Jotta osaan sen tehdä, minun tarvitsee tuntea itseni; minkä kanssa minä harmonisoin.
Minun rakkautta minuun on: Olen opetellut hyväksi oman makuni kunnioittajana ja omien olemisen tilojeni säätelijänä.
13:
Tuntuuko tämä ajatus hyvältä minussa?
Tämä kysymys auttaa meidät myös itsen rakastamisen kysymyksessä paikkaan,
jossa kaikki on hyvin ja kohdallaan.
Hyvät päiväni ja hyvinvointini luon ajatus ajatukselta.
Voiko yhtä aikaa olla hyvältä tuntuvissa ajatuksissa,
ja kärsiä?
Voinko yhtä aikaa olla hyvältä tuntuvissa ajatuksissa,
ja kokemuksessa “voih kun suhde itseeni on niin huono”?
👉🏻 Kyky kuratoida omaa ajattelua on tässäkin asiassa lopulta kaiken A ja O.
Miten oppia hyväksi oman ajattelun kuratoijana? Miten päästä paikkaan, jossa oma ajattelu on hyvinvoinnin, ei pahoinvoinnin, aiheuttaja?
👉🏻 Meditaatio.
Tervetuloa Energiahoito- ja meditaatiokirjastoon lajiin syventymään!
