Välipäivien pitäminen rautalisän ottamisessa paransi raudan imeytymistä merkittävästi, osoitti sveitsiläistutkimus.

Tutkimuksen kuvaus

• Vuonna 2019 julkaistussa tutkimuksessa tutkittiin raudan imeytymistä naisilla, joilla oli raudanpuute mutta ei anemiaa.

• Osallistujat saivat joko 100 mg tai 200 mg rautaa rautasulfaatin muodossa klo 8 aamulla tutkimuspäivinä 2, 3 ja 5.

• Ensimmäisen 16 päivän jakson jälkeen osallistujille annettiin toinen merkitty rauta-annos päivinä 23, 24 ja 26, jotka vastasivat toisen jakson päiviä 2, 3 ja 5.

• Raudan imeytymistä arvioitiin mittaamalla raudan imeytymistä kun rautaa otetaan peräkkäisinä päivinä (päivän 3 arvo) ja välipäivän jälkeen (päivät 2 ja 5, joita edellisenä päivänä lisää ei siis ollut otettu)

Tulokset

Kun rautaa ei ollut otettu edellisenä päivänä, se imeytyi paremmin.

Tulokset osoittivat, että molemmilla annoksilla hepsidiinipitoisuus (Mitä on hepsidiini: Katso seuraava kappale) oli korkeampi päivänä 3 kuin päivinä 2 tai 5, eikä päivien 2 ja 5 välillä ollut merkittävää eroa. Samoin molemmilla annoksilla raudan imeytymisprosentti oli päivinä 2 ja 5 40-50 % korkeampi kuin päivänä 3. Raudan imeytymisessä päivänä 2 ei ollut merkittävää eroa verrattuna päivään 5.

Tulokset viittaavat siihen, että rautalisän ottaminen joka toinen päivä voi olla raudan puutteen korjaamiseen parempi vaihtoehto kuin päivittäisen rautalisän ottaminen, koska välipäivän pitäminen lisää merkittävästi raudan imeytymistä. 200 mg rauta-annos joka toinen päivä otettuna imeytyy suunnilleen kaksi kertaa paremmin kuin 100 mg annos peräkkäisinä päivinä otettuna.

Mitä on hepsidiini ja miksi kohonnut hepsidiinitaso haittaa raudan imeytymistä?

Hepsidiini on maksan tuottama hormoni, jonka päätehtävä on hallita raudan imeytymistä suolistosta ja raudan vapautumista elimistön rautavarastoista. Hepsidiini vaikuttaa sitoutumalla ferroportiini-nimiseen proteiiniin, joka on raudan kuljettajaproteiini solukalvoilla. Kun hepsidiini sitoutuu ferroportiiniin, se estää ferroportiinin toiminnan. Tällöin raudan imeytyminen suolistosta vähenee ja raudan vapautuminen varastoista estyy. Kun hepsidiinitaso on korkea, vähemmän rautaa pääsee kulkemaan suoliston soluista verenkiertoon.

Hepsidiinitaso nousee akuutisti 24 tunnin ajaksi suun kautta otetun rautalisän ottamisen jälkeen, mikä estää raudan imeytymisen seuraavan päivän annoksesta. Jos rautalisää otetaan joka päivä, hepsidiinitaso on jatkuvasti koholla, ja raudan imeytyminen on heikentynyt. Kun rautaa ei oteta joka päivä, hepsidiinitaso pääsee laskemaan ennen seuraavaa annosta, jolloin rauta imeytyy paremmin.

TIESITKÖ: Tulehdusreaktioissa erittyvä interleukiini-6 aiheuttaa hepsidiinipitoisuuden kohoamisen. Tämän vuoksi krooninen tulehdus altistaa anemialle. Myös ylipaino sekä stressi voivat kohottaa interleukiini 6 -tasoa ja näin altistaa hepsidiinitason kohoamiselle ja raudan imeytymisen heikkenemiselle.

Rautalisät ärsyttävät vatsaa – Välipäivät voivat olla apu myös tähän

Rautalisät aiheuttavat monille vatsaoireita. Tutkimuksen tekijät esittävät, että rautalisän ottaminen joka toinen päivä voisi vähentää vatsaoireita, sillä harvempi annostelu ja parempi imeytyminen vähentää raudan kertymistä suolistoon ja näin sen ärsytystä.

Raudanpuutteen oireet

Raudanpuute voi aiheuttaa monenlaisia oireita. Yleisimmät raudanpuutteen oireet ovat väsymys ja heikkous. Rauta on välttämätöntä hemoglobiinin tuotannolle, ja hemoglobiini puolestaan on välttämätöntä hapen kulkemiselle kehossa. Voidaankin sanoa, että raudanpuute johtaa hapenpuutteeseen. Väsymyksen ja heikkouden lisäksi yleisiä oireita ovat kalpeus, huimaus, päänsärky ja sydämen tykytys. Raudanpuutteesta kärsivät voivat myös kokea hengenahdistusta, erityisesti fyysisen rasituksen aikana.

Lisäksi raudanpuute voi aiheuttaa viluisuutta ja se voi heikentää keskittymiskykyä. Raudanpuutteeseen liittyy myös kynsien haurastumista, hiustenlähtöä, suun haavaumia ja kielen arkuutta. Joillakin raudanpuutteesta kärsivillä on mielihaluja syödä epätyypillisiä aineita, kuten savea.

Stressi voi heikentää raudan imeytymistä

Stressi voi heikentää raudan imeytymistä elimistöön useiden eri mekanismien kautta.

• Stressi lisää kehon kortisolituotantoa, mikä voi häiritä suoliston normaalia toimintaa ja vähentää ravinteiden, mukaan lukien raudan, imeytymistä.

• Stressi voi nostaa hepsidiinitasoa, ja hepsidiinitason nousu vaikuttaa suoraan raudan imeytymiseen

• Stressin vaikutuksesta mahalaukun suolahapon eritys voi vähentyä, mikä voi heikentää raudan imeytymistä, koska raudan imeytyminen suolistossa edellyttää happamaa ympäristöä. Suolahappo muuntaa ravinnossa olevan raudan liukoiseen muotoon, joka imeytyy tehokkaammin suolen limakalvon läpi. Kun suolahapon eritys vähenee, raudan muuttuminen tähän liukoiseen muotoon estyy, ja raudan imeytyminen heikkenee.

Stressi ja sen seuraukset vai inner peace?